Sivut

tiistai 6. maaliskuuta 2018

KYTTÄ --103.


Siihen kuului kaikenkokeneen näköisiä kavereita. Tosin ne ei minun kavereita olleet, olinhan meinannut menettää ainoani näiden toimesta.
Myös Iiro oli usein yövuorossa, lähinnä kai vahtina. Hänen tuttu hahmonsa eroittui kiikarilla hyvin.
Olin tullut siihen tulokseen, että olisikin parasta, ensin yllättää tämä jermujen lauma.
Rotta olisi helppo nakki ilman vahvoja turvamiehiään.
Toki jos miehiä riittäisi, pari voisi mennä hakemaan samalla hetkellä Rotankin. Rottahan löytyisi joltisellakin varmuudella pubista.
Isku olisi varminta tehdä myöhäisillasta.
***
Oli perjantai-ilta kun olin mielestäni tehnyt tarpeeksi pohjatöitä. Nyt oli aika mennä Kiimalan luokse suunnittelemaan milloin olisi sopiva hetki panna suunnitelma täytäntöön.
- Nytpä se sitten pitää laittaa piste tälle liian pitkään jatkuneelle tappamiselle. Kysymys kuuluu: Oletko valmis? Heitin Kiimalalle keveästi ja istahdin hänen toimistossa epämukavalle tuolille.
- On sitä kyllä kestänytkin. Rahaakin palanut satumaisia summia.
- Älä ala heti valittamaan. Rahasta jos puhutaan niin Mersu yhä vielä makaa raajarikkona parkissa. Kehnosti sinulla asiat hoituu.
- Ei ole budjetissa määrärahoja jonkun dekkarin ikivanhan romun korjauksiin. Ruostunut raato. Sepä on meikäläisen tehtävä tili joka sentistä. Öitäni valvon kun mietin kuinka sinun kovan palkan maksan.
- Nepä on sinun murheita, itse olet leikiin alkanut. Nyt sinun pitää alkaa jo valmistella tosi kovaa iskuryhmää. Töpeksijät jääköön kotiin.
- Sinäkö olet nyt varma?
- Se on takuuvarmaa. Todisteetkin löytyy ja luulenpa, että monen suu laulaa kuin käkikello, kun koko remmi on kiikissä. Tosin tiedän, itärajan takana on varsinainen toiminnan sielu, jos niin voi sanoa.
- Pitäkööt ne siellä systeeminsä. Tärkeintä on, että rauha ja turvallisuus palaisi tähän kaupunkiimme. Milloinka rynnistetään?

Ei kommentteja: