KYTTÄ--101

- Et kai sinä taas puhu läpiä päähäsi. Eipä olisi ensikerta.
- Voithan sinä ne epäkohdat kertoa, kunhan kerron sinulle miten ovat asiat menneet. Sinä tiedät, että olen yksityisetsivä?
- Perkele, älä ala jaarittelemaan. Saunaankin tässä pitää joutua.
- Jaa, sinäkö et ole kiinnostunut? Jos se tätä rataa menee, niin ei tästä mitään tule. Kiimala sinä olet kummallinen komisario! Hyvin kummallinen.
- Miksipä sinun pitää alkaa kertomaan siitä tirkistely hommasta. Minusta se on hävettävää touhua.
- Minulla on siihen laillinen lupa. Kuunteletko sinä, vain lähdetäänkö saunaan?
- Odotahan vähän, Kiimala sanoi ja kumartui pöytänsä taakse. Nousi sieltä puolikas Walkeaa konia ja kaksi lasia. - Lievennetään hiukkasen vitutusta. Otahan.
Otin lasin ja aloin kertomaan:
- Niin, kuten tiedät, olin liikemies Metkun palveluksessa moneenkin otteeseen. Metku toki maksoi hyvin rouvan seurannasta, mutta se kai oli Metkulle yksi hailee kenen patjana se rouva oli. Metku näes oli HOMO!
- Älä saatana, ja nyt vasta kerrot! Jatka!
- Metkullahan oli monta rautaa tulessä. En niitä kaikkia edes tiedä. Dogumenttia kuitenkin on aikalailla. No niin. Tuolla Hatussa on toiminut sellainen veijari kuin Rotta, alias Vasili Rotakoff. Heillä on ollut joitakin yhteisiä bisneksiä. Metku oli tehnyt miljoonien kuprun Rotalle. Rotta lähetti gorillansa tervehtimään Metkua, Mora eväänä... Minäkin sain tuta samaisen toverin unipillereitä. Onneksi oltiin hyviä kavereita poliisikoulussa!! Lasken sen seikan pelastaneen henkeni.
- Poliisikoulussa?
- Joo, Iiro Muonio oli samalla kurssilla. Oli kotoisin tuolta itärajalta Ritolan kartanon naapuri. Senpä samaisen kartanon vävy on tämä Vasili. Kun Metku oli murhattu, vaellin aivan pimeässä. Sattumalta, Metkun rouvalta kuulin että Metku oli homo ja sen rakastettu oli tuolla naapurikaupungissa nimeltään Luigi. Otin tutkintaan kokonaan uuden linjan. Oli kohtalon oikku, että tapasin tämän Iiron.
- Mitä sinä Puhaltajista ja Kurottajista olet höpöttänyt? Kiristit minulta rahaa?