- Minä hälytän kytät. Kylläpä se sinullekin laki löytyy, senkin omatekoinen nuuskija.
- Kutsu toki! Siitä vaan alas soittelemaan! Jos tsäkä käy saatkin soittaa rouvan laskuun, jonka käsilaukun äsken jemmasit.
Puhaltaja silminnähden hätääntyi. Tämän olin ottanut huomioon. Siksipä kun Puhaltaja yritti paeta, niin raskaanlainen Kytän koura tempaisi rääpäleen todellisuuteen.
- Päästäisit minut menemään. Enhän minä ole sinulle mitään tehnyt, tyyppi vaikeroi!
- Joopa se joo! Mutta jos jutellaankin mitä muille. Mennäänpäs tuosta Polon kautta. Pistä se laukku takaisin istuimelle. Sillä keinoin. Noin se kiltti poitsu toimii.
- Päästä nyt! Laukku on palautettu. Jos tuo sinua rassasi! Oot sinä vittumainen!
- Ei tuo rassannut minua lainkaan. Kivempihan on, kun kukin omilleen tekee mitä tahtoo. Mennäänpä me tuonne kahvioon porisemaan kupin ääreen. Minä kustannan. Muistahan sitten olla kilttinä, ettei Kyttä- setä suutu. Sinä tiedät vanhastaan, että Kytän kanssa on turhaa yrittää mitään jekkuja.
- Kyllä minä sen muistan. Onhan sitä joskus otallettu.
- Hienoa, että muistat! Toivon, että toimit se mielessä. Kytän kanssa kannattaa pysyä väleissä. Otahan tuosta tarjottimelle jo kahdet kahvit. Ota possumunkit vielä lisäksi!
Nöyrästihän Puhaltaja lastasi tarjottimelle vaaditut annokset... Minä heitin pihistämättä kympin baarinaiselle ja käskin pitää liiat.
Vihjasin Puhaltajalle rauhallisesta nurkkapöydästä, jossa voisimme istua pitempään häiritsemättä. Pöytä olikin suojaisan kulmauksen takana baaritiskiltä katsoen.
Baarissa oli vain muutama asiakas. Voisikin jutella aivan rauhassa.
Alta tummien kulmiensa, Puhaltaja vilkuili minuun. Pallo meinasi olla hukassa. Tässä oli tarkoitukseni saada mies puheliaaksi.
Mutustelin kaikessa rauhassa possumunkkiani ja näytti se painuvan Puhaltajallekin.
- Kerros nyt millaiset yhteydet sinulla oli Liikemies Metkuun?
- Enpä minä tunne ketään Metkua. En sellaisesta ole kuullutkaan...
- Kuulehan! Äläpäs lähdekään tuolle tielle. Minä tiedän sinusta ja monesta muustakin paljon enemmän kuin aavistatkaan. Kerran ainoastaan varoitan. Sitten alkaa lätty lätisemään.
- Noo, olin minä Metkulla töissä toisinaan. Kurottaja oli toisena. Pari muuta tuolla liikepaikalla. Hommeli pyöri niin, että Metkulla oli niitä hankkijoita paljon. Autokorjaamolla ne niitä muutteli ja maalailikin. Me Kurottajan kanssa vietiin autot milloin mihinkin sovittuun paikkaan. Kinnerin maksoivat Metkulle etukäteen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti