Sivut

keskiviikko 4. lokakuuta 2017

RUNOTTAA

KADOTETTU ONNI
-
Nuori mies on lähtenyt kalastamaan,
millään kotona pysty,hän ei olemaan.
Näkemättömin silmin viehettä heittää,
kyynelkalvo mieheltä katseen peittää.
-
On joutunut lapsestaan luopumaan,
ja näin suuren surun kohtaamaan.
Kehto tyhjänä yhäti odottaa.
hänelle suurta tuskaa tuottaa.
-
On miehen vaikea osoittaa,
murhetta rintaa raastavaa.
Ei itkulla tuskaa voi helpottaa
luonnossa vain rauhan saa..
-
Ei läheisimmälleenkään kertoa voi,
kuinka ahdistuksen murhe toi.
Sitä mielessään hän miettii vaan
miten pystyisi surun kukistaan.
-
Vaimo itkien, kotona odottaa,
häntäkin pitäis lohtuttaa jaksaa.
Murhe musta kauaksi kadottaa,
aikaa kun kuluu ehkä helpottaa.

Ei kommentteja: