Sivut

lauantai 7. lokakuuta 2017

MARI.156.

Paavo keinahteli jo kotonaan tutussa, rakkaassa keinutuolissa. Hän
silmäili ajankulukseen kotiaan. Hän suunnitteli, minkälaisia pikku
muutoksia taloon voisi tehdä. Hän oli toki suunnitellut niitä jo vuosia,
mutta lopullinen sytyke aloittaa työt oli tyystin puuttunut. Hän oli
luopunut suunnitelmista ajatellen, mitäpä hän, yksinäinen susi, tarvitsi
mitään uudistuksia. No, olihan hän toki rakennuttanut kaikki mukavuudet,
mutta myöntäähän sen piti, että seinät ja lattiat kaipasivat
nykyaikaistamista. Ja kalusteita voisi siinä samalla uusia.
Aika kului mukavasti suunnitellen. Olisikohan Marilla suunnittelijan
silmää… pohdiskeli Paavo,
-Jos antaisikin tälle vapaat kädet. Josko alkaisi tuntea tämän sillä
konstilla omaksi kodikseen…Naisethan monesti tykkäsivät sellaisista
sisustussuunnittelijan hommista. Hän havahtui ajatuksistaan ulko-oven
kolahtaessa. Mirja tuli sisään huivia päästään irrottaen.
- Hei! Mun oli ihan pakko tulla! Maria ei näy missään! Menin jo
raksallekin, mutta pyörsin tieltä, kun näin, ettei Lilyn autoa ollut
siellä. Tiedätkö sinä, missä Mari on? Tein jo toisen hukkareissun
vaunulle.
Paavo kertoi Mirjalle, mitä oli tapahtunut. Mirja istahti järkyttyneenä
lähimmälle tuolille.
- Siinähän olisi voinut käydä vaikka miten kehnosti!
- Sanopa muuta. Olin sitten siellä jo katsomassa. Taksilla ajelin. Kyllä
se ihmeellistä oli, ettei edes luita poikki. Käsivarren luissa jotain
hiushalkeamia. Aivotärräys. Ruhjeita sitten tietysti vähän siellä sun
täällä, selosti Paavo.
- Mitähän se nyt sillä lailla ajoi??? Suoraan auton kylkeen-
- Siitä minulla ei ole tietoa. Oliko jotain kiireitä. Onneksi ei pahemmin käynyt.
- Hieno hommeli että selvisi vähällä. Entäpä sinulla joko alkaa kivut hellittää ja heh, ruoka maistua? Mirja vitsaili.
- Eipä pahaa tekisi vaikka läskejä tippuukin. Muutenhan tässä on toivuttu hyvin. Kun on hyvä mieli niin muukin keho toipuu nopeasti.
- Oho! Mistäs sä olet exraa saanut?
- No, onhan nyt kesä ja kaunis sää , tytötkin näyttää kauniilta, Paavo yritti olla kohtelias.
- Ahaa, mikäs se Paavoa on alkanut riivaamaan kun tuollaisia puhuu?
- Tässä on ollut aikaa ajatella asioita ja tullut selväksi kuinka turkasen typerä sitä on ollut. Naisillekin tullut soitettua suuta. Piti kai näyttää kuinka kova jätkä sitä ollaan. Sinullekin Mirja olen monesti heitellyt sopimattomia.

Ei kommentteja: