Sivut

perjantai 6. lokakuuta 2017

MARI.155.

Mari oli vaipunut tervehdyttävään uneen, jossa hän leijaili onnellisessa
olotilassa vailla huolia. Kesän aurinkoisimmat ja hauskimmat päivät
kertautuivat unessa ja saivat vielä mukavasti lisäväriä. Mutta liian
pian Mari vedettiin pois leppoisista maailmoista. Huoneen ovelta kuului
kirkkaalla naisäänellä vaatimus päästä sisälle huoneeseen. Hoitaja
koetti estää sen pontevasti:
- Vierastunti on tältä päivää jo mennyt, ettekä te noin vain voi marssia
potilaan luo. Hän on kovasti levon tarpeessa.
- Minä voida ja minä mennä! kuului Lilyn tuttu tahtova ääni. Marista
Lilyn tapaiselle naiselle olisi hyvinkin ollut käyttöä armeijan
leivissä; Mari hymyili ajatukselleen. Samassa ovi avautui ja Lily asteli
sadatellen sisään. Pian hän kuitenkin vaihtoi kasvoilleen hymyilevän,
mutta huolestuneen ilmeen.
- Sinä tyhmä, pikku serkku! Voi kun me melkein kuolla säikähtymisestä!
Mari koetti vastaanottaa halaukset mahdollisimman vähän kivuista kärsien.
- Ajoin vain niin ajatuksissani, siinä kaikki. Sattuuhan sitä, kuittasi Mari.
- Kari kävi sinua katsomassa, mutta niin kummallisia nuo miehet. Se tulla
niin kummallisena takaisin. Ota siitä selvää sitten! Miksi se sellainen oli? Itki se silloin, kun sua oli lähdetty ambulanssilla viemään.
- ITKI …?
- No itki, itki. Niin kuin se nyt sen syy olisi ollut, kun sinä sokkona ajelit autoa päin.
- Niinpä, tyytyi Mari toteamaan. Mitä vähemmän Lily tiesi, sen parempi.
Lily osasi pistää show?n pystyyn aiheeseen katsomatta, ja sitä tuli
Marin mielestä ehdottomasti välttää. Marin hartain toive oli, että myös
Kari ymmärtäisi tämän eikä heikoimpanakaan hetkenään sortuisi puhumaan
asioista Lilylle.
Lily oli kaapannut ilmeisesti kukkakaupan tullessaan, siltä ainakin
näytti kukkien paljous, jota Lily asetteli maljakkoon pienelle
yöpöydälle. Kaikki oli aina niin suurta. Maria alkoi väsyttää valtavasti
hänen koettaessaan seurata Lilyn puuhastelua. Onneksi Lily huomasi sen
sanomattakin ja alkoi pian tehdä lähtöä.
- Tulla sitten huomenna vierastunnin aikana! lupasi hän ja suikkasi
suukon Marin poskelle.

Ei kommentteja: