Sivut

sunnuntai 22. lokakuuta 2017

MARI--171.

Paavo vaikeni, poliisien poistuttua. Mari vatkasi kaakkutaikinaa, pysäytti vispilän katsoi Paavon apeaa olemusta.
- Älä ota raskaasti. Asiat menee rataansa. Ilman sitä kolaria mekään emme olisi koskaan löytäneet toisiamme. Ei siitä vuosiksi joudu linnaan.
- Olet oikeassa. Tehtyä ei voi perua. Joten seurakset pitää kestää. Minä lähdenkin sinne asianajajan luo. Pitää soittaa naapuriin joutaako se Joke kyytimieheksi. Heti kyllä ostan auton kun saan kortin takaisin.
***
Helteinen heinäkuun päivä oli ehtinyt jo iltapäivän puolelle, kun Mari sai kaakun paistettua ja rutiinityöt tehtyä, hän huomasi taivaalla tumman ukkospilven joka laajeni nopeasti. Aivan läkähdyttävän kuuma ilma väreili varastorakennuksen kattopellin pinnalla.
Kuului jo kaukaista jyrinää. Mari oli aina tykännyt katsoa luonnon upeaa näytöstä., joten häntä ei pelottanut lainkaan. Taivas oli synkän musta . Kirkkaat salamat välähtelivät. Jyrinä kuului yhä lähempää
Mari katsoi ikkunasta kun huomasi Mirjan juoksevan bigineissään pihalla.Kauniisti ruskettunut hoikka vartalo kiilteli hiestä. Mirja juoksi ovelle ja saapui kohta sisälle.
- Terve! Huh, taitaa tulla oikea hirmuilma. Sähköä on ilmassa että oikein rätisee. Kävin juoksulenkillä niin tulin odottamaan että ukkonen mene ohitse, Mirja pursui hyväntuulisuutta
Silloin myrskynpyörre humahti kovalla voimalla pihalla . Se sieppasi mukaansa
talon nurkalla olleen vesitynnörin, joka kovalla ryminällä kieri pitkin pihaa.. Sitten seurasi aavemainen hiljaisuus. Tumma, uhkaava, hämäryys pimensi huoneen.Luonto odotti tulevaa. Toisinaan huikaiseva salama kirkasti maiseman, jota seurasi juhlallinen jyrinä. Suuria vesipisaroita iskeytyi ikkunoihin harvakseltaa.
Yhtäkkiä kuului valtava pamaus. Kumpikin nainen valahti kalmankalpeaksi.Eteisen seinällä olevasta mittaritaulussa leimahti liekit.
- Hui kamalaa! Se ainakin iski lähelle. Meniköhän mitään rikki. Ainakin sähköt katkesi. Hei, tunnetko sinä savun hajua? Mari kirkaisi.
- Tunnen ja näen, sankka savupilvi leijaa tuolla pellollla. Talo paalaa, Mirja huusi.. Ulos nyt ja äkkiä.

Ei kommentteja: